Lakipalvelut

Tarjoamme Pääkaupunkiseudulla joustavaa ja luotettavaa lakipalvelua kohtuuhintaan.

Lakipalvelumme keskittyy perhe- ja jäämistöoikeudellisiin asioihin, asiakirjojen laatimiseen sekä asunto- ja kiinteistökaupan juridiikkaan

Ota yhteyttä ja varaa maksuton alkuneuvottelu, jossa kartoitamme tilanteesi ja annamme kustannusarvion tarvitsemallesi palvelulle

Minna Akonniemi
Lakimies, OTM, LKV
040-6807707
minna.akonniemi@huoneistoketju.fi

 

PERHE- JA AVIOVARALLISUUSOIKEUS

Ositus

Avioliiton päättyessä avioeroon puolisoiden välillä toimitetaan ositus tai omaisuuden erottelu. Aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei sitä ole poistettu avioehtosopimuksella, testamentilla tai lahjakirjalla. Avio-oikeus konkretisoituu osituksessa, jossa enemmän omistava puoliso antaa tasinkona vähemmän omistavalle puolisolle sen verran omaisuutta, jotta kummankin avio-oikeuden alaisten omaisuuksien säästöistä tulee yhtä suuret. Omaisuuden erottelu tehdään osituksen sijasta silloin, kun puolisoilla on avioehto.

Puolisot voivat sopia osituksesta keskenään. Osituksesta laaditaan osituskirja, jonka allekirjoittavat molemmat puolisot sekä kaksi todistajaa.

Avioehtosopimus

Avioliitto päättyy avioeroon tai puolison kuolemaan. Avioehto vaikuttaa ositukseen erotessa tai toisen puolison kuollessa. Avioehto voidaan tehdä myös vain eron varalle. Tällöin kuolintapauksessa leskellä on avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Avioehtoon tarvitset kaksi esteetöntä todistajaa. Kummankin todistajan on oltava paikalla, kun avioehto allekirjoitetaan ja heille tulee kertoa, että he todistavat avioehtoa. Avioehtosopimus tulee voimaan kun se on rekisteröity. Rekisteröinti voidaan tehdä vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Avioehto on voimassa rekisteröinnistä takautuvasti, eli puolisoiden avioehto koskee sellaistakin omaisuutta, joka puolisolla on ollut ennen avioehdon solmimista.

Sopimus lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja/tai elatuksesta

Jos perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia ja avioliitto päättyy, avioeron yhteydessä täytyy sopia seuraavista asioista:

  • missä lapsi asuu
  • kuka on lapsen huoltaja
  • miten tapaamisoikeus järjestetään
  • elatusapu

Kun vanhemmat ovat sopineet lapsen asumisesta, huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta, paikkakunnan sosiaalitoimi voi vahvistaa sopimuksen. Sosiaalitoimen vahvistama sopimus on yhtä virallinen kuin tuomioistuimen päätös.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Valtakirjalla henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun tulee suostua tehtävään.

Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtuuttaja voi itse myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan.

Edunvalvojan sijainen

Vanhemmat ovat lastensa edunvalvojia. Joissakin oikeustoimissa lapsi tarvitsee edunvalvojan sijaista, koska vanhemmalla ja lapsella on eturistiriita. Edunvalvojan sijaista voidaan tarvita esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhempi haluaa antaa alaikäiselle lapselle lahjan tai vanhemmat ja alaikäinen lapsi ovat osakkaina samassa kuolinpesässä.

JÄÄMISTÖOIKEUS

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän osakkaat ja pesän varat ja velat. Huolehtimalla perunkirjoituksesta osakkaat varmistuvat siitä, etteivät he voi joutua vastuuseen vainajan veloista.
Perinnönjaolle ei ole mitään erityistä määräaikaa ja siihen voidaan ryhtyä, heti kun pesän velat on selvitetty. Pesä voi olla myös jakamatta, jos pesä jää lesken haltuun tai osakkaat niin haluavat.
Perukirjassa luetellaan ja arvioidaan pesän omaisuus. Omaisuus merkitään perukirjaan käypään arvoon. Omaisuuden arvostuksen kannalta perukirja on ensisijaisesti perintöveroilmoitus, ja perinnönjaossa omaisuus saatetaan arvostaa toisin. Perinnönjako saatetaan tehdä vuosienkin päästä perunkirjoituksen jälkeen. Voi myös käydä niin, että omaisuuden myyntihinnat poikkeavat perukirja-arvoista.
Perukirjaan merkitään ennakkoperinnöt ja lahjat ja ne arvostetaan ennakkoperinnön tai lahjan antamisajankohdan arvoisina. Vainajan henkivakuutuksesta saadut vakuutuskorvaukset ilmoitetaan perukirjassa. Vainajan testamentti otetaan perukirjan liitteeksi. Jos kuolinpesässä on leski, myös lesken varat ja velat luetellaan perukirjassa, jos puolisoilla ei ole avioehtoa. Avioehto liitetään perukirjaan.
Osakkaan ei ole pakko osallistua perunkirjoitukseen. Perunkirjoitus voidaan pitää, vaikka osakas ei saapuisikaan paikalle. Osakas voi myös valtuuttaa perunkirjoitukseen asiamiehen tai ottaa avustajan mukaansa perunkirjoitukseen. Perukirja on annettava verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta

Perinnönjako

Kuolinpesän osakkaat voivat tehdä perinnönjaon sopimallaan tavalla. Perinnönjaosta on perintökaaren mukaan laadittava jakokirja, jonka kaikki osakkaat ja kaksi todistajaa allekirjoittavat.

Pesänselvittäjänä/ -jakajana toimiminen

Pesänselvittäjä selvittää kuolinpesän jakokuntoon. Kuolinpesään voidaan määrätä myös pesänjakaja, joka tekee perinnönjaon. Pesänjakaja ja -selvittäjä ovat usein sama henkilö. 

Yhdelläkin pesänosakkaalla on oikeus vaatia käräjäoikeudelta pesän luovuttamista pesänselvittäjän hallintoon. Vaatimusta ei tarvitse perustella. Pesänselvittäjä määrätään, jos osakas sitä käräjäoikeudelta vaatii.

Hakemus pesänselvittäjän määräämiseksi tehdään vainajan kotipaikan käräjäoikeudelle. Hakemus on vapaamuotoinen. Hakemuksessa pyydetään pesänselvittäjän määräämistä ja ehdotetaan pesänselvittäjäksi sopivaa henkilöä. Ehdotetun henkilön tulee suostua tehtävään. Hakemukseen liitetään jäljennös perukirjasta sukuselvityksineen. Jos perunkirjoitusta ei ole pidetty, hakemukseen liitetään sukuselvitys ja selvitystä pesän tilasta. Lisäksi liitteenä on oltava pesänselvittäjäksi ehdotetun henkilön suostumus.

Pesänselvittäjän tulee ottaa haltuunsa pesän omaisuus. Pesänselvittäjän on turvattava omaisuuden hoito ja huolehdittava sen säilyttämisestä. Lisäksi pesänselvittäjä hoitaa pesän juoksevat asiat. Jos pesässä ei ole pidetty perunkirjoitusta, pesänselvittäjän tehtävänä on toimittaa perunkirjoitus. Pesänselvittäjän tehtävänä on maksaa pesän velat. Hän saattaa joutua muutamaan pesän omaisuutta rahaksi. Jos pesässä on erityistestamentti, pesänselvittäjän on huolehdittava sen täyttämisestä. Ylivelkaisessa pesässä pesänselvittäjä jakaa pesän varat velkojien kesken. Jos varat eivät riittää koko velkaan, vajaus jää velkojan vahingoksi. Pesä on selvitetty, kun pesän varat voidaan pesän ulkopuolisten oikeuksia vaarantamatta jakaa.

Pesänjakaja on käräjäoikeuden perinnönjakoon määräämä puolueeton lakimies. Pesänjakaja tekee kuolinpesässä perinnönjaon ja osituksen. Pesänjakaja voidaan määrätä myös avioero-ositukseen ja avopuolisoiden omaisuuden erotteluun.Kun jaon tekee tuomioistuimen määräämä pesänjakaja, puhutaan toimitusjaosta.Pesänjakaja voidaan määrätä aviopuolison vaatimuksesta  toimittamaan myös avioero-ositus. Avopuoliso voi hakea pesänjakajaa toimittamaan avopuolisoiden välinen omaisuuden erottelu.

Pesänjakaja voidaan määrätä aina, kun yksikin osakas vaatii jakoa. Yleensä pesänjakajaa haetaan riitaiseen pesään, kun sopimusjako ei onnistu. Jos pesän osakkaan pesäosuus on ulosmitattu tai pesässä on alaikäisiä tai muuten vajaavaltaisia osakkaita, kannattaa ennen jakoon ryhtymistä kysyä neuvoa lakimieheltä.

Hakemus pesänjakajan määräämiseksi tehdään vainajan kotipaikan käräjäoikeudelle. Hakemus on vapaamuotoinen. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan perukirja sukuselvityksineen ja pesänjakajaksi ehdotetun henkilön suostumus.

Testamentti

Testamentti tehdään, jos halutaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä. Testamentissa voi myös antaa yksityiskohtaisia määräyksiä omaisuuden tai yksittäisten esineiden jaosta. Perinnöttömäksi tekeminen on tehtävä testamentilla.

Testamentilla voi määrätä myös testamentin saajan puolison avio-oikeudesta testamentilla saatuun omaisuuteen.

Tavallista on, että puolisot laativat keskinäisen testamentin, jolla turvataan lesken asemaa.

Sivuillamme annetut tiedot eivät sellaisenaan sovellu käytettäväksi oikeustapausten ratkaisemiseen, eikä informaatiota tule tulkita oikeudelliseksi neuvonannoksi. Sivujen tarkoituksena on mahdollistaa tutustuminen asianajotoimistomme palveluihin ja rohkaista yhteydenottoon, kun olet lakimiesavun tarpeessa. 

 

Hinnasto

Tuntiveloitus 190e sis. alv /toimenpidekohtainen hinta (hinnoitteluun vaikuttaa palvelun vaativuustaso ja arvioitu työmäärä)

(hinnat ovat kuluttajille ja sisältävät arvonlisäveron):

 Perheoikeus:

    - avioehtosopimus alk. 250e

   - osituskirja alk. 450e

   - sopimus lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja/tai elatuksesta alk. 250e

   - edunvalvontavaltakirja alk. 250e

   - edunvalvojan sijaisena toimiminen tuntiveloituksen mukaan

 Jäämistöoikeus:

    -perunkirjoitus alk. 450e

    -jakokirja alk. 450e

    -pesänselvittäjänä/-jakajana toimiminen tuntiveloituksen mukaan

    -testamentti alk. 250e

 Muut asiakirjat ja palvelut:

    - kiinteistön kauppa- tai lahjakirja alk. 800e

    - asunto-osakkeen kauppa- tai lahjakirja alk. 600e

    - muu kauppa- tai lahjakirja alk. 350e

    - oikeudelliset konsultaatiot tuntiveloituksen mukaan

    - lainhuuto, kiinnitys, kirjaaminen ym. kiinteistöasiat alk. 190e